Nimittäin Donnalle... Se on viime aikoina kerännyt ennen näkemättömät kierrokset agilityssa, ei se enää olekaan koira, joka tekee niinkuin pyydän ja joka tulee minun tahdissa. Tämän sain todeta niin toukokuun lopun viidessä startissa kuin viime viikkoisissa möllikisoissa. En tiedä onko keväisellä osteopaatti käynnillä jotakin tekemistä tämän kanssa vai mistä kiikastaa. Vauhtia on enemmän kuin ennen ja nyt irrotaan vähän joka suuntaan. Kepeillä voi hyvin komentaa kisoissa ja viime viikolla komennettiin jo hyppyjenkin yhteydessä, uskomatonta!!
Niin ja minä olen vielä jossain vaiheessa sanonut, että tykkään tuosta komentamisesta! Joudunkohan syömään sanani... Tosin tiedänpä ainakin, että koiralla on mukavaa ja se nauttii tekemisestä, eikä minun tarvitse surra motivaation puutetta.
Alla pari kuvaa viime viikon möllikisoista, kaksi rataa ja kaksi hyllyä, taas. Jatkossa keskitytään kontakteihin ja kontakteihin, ne ei kisoissa suju, perskule.
Kuvat: Marjo Kokkonen
