lauantai 23. joulukuuta 2017

Loppuvuosi 2017

Niin se vierähti sitten tämän vuoden toinenkin puolisko. Kokeissa ei starttailtu. En ilmoittanut Leeviä mestaruuteen, tosin kun kokeen näin niin hieman päätös harmitti. Syksyn mittaan koulutuksessa alkoi kuitenkin loksahtelemaan palikat hieman paremmin paikoilleen. Tehtävissä kun ei helpottaminen toiminut niin sitten vaikeutettiin ja tehtävien haastavuus auttoi ilmeisesti Leeviä keskittymään ja sen myötä se alkoi suoriutumaan mukavammin tehtävistä.

Metsästyskausi aloiteltiin elokuussa ja se jatkuu edelleen. Taas voi vaan todeta, että kuinka Leevi onkaan parhaimmillaan vapaassa haussa. Se on kyllä tehokas. Vauhti ei ole mikään hurja, ennemminkin järkevä, mutta sen myötä se ehtiikin kuulemaan haavakot risukasoista ja kivikoista. Mukava on Leevin työskentelyä seurata kun välillä pää kallellaan kuuntelee linnun liikkeitä ja onnistuu sen paikantamaan.

Nyt rauhoitutaan joulun viettoon ja ensi vuonna jatketaan vielä metsästyskautta sekä yritetään motivoitua treenaamaan tehokkaasti.


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Alkuvuosi 2017

Hiljaiseloa on täällä ollut. Alkuvuosi kului fasaanitouhuissa ja sitten aloitettiin treenimotivaation kerääminen koekauden lähestyessä. Leevin kanssa tavoitteet tälle kaudelle oli korkeat, tarkoituksena oli kerätä avoimesta luokasta ykköstulokset kasaan ja siirtyä voittajaluokkaan. Kausi on kuitenkin ollut vaikea. Keväällä vielä mieli oli luottavainen, mutta kevään edetessä ja kesän viimein tullessa huomasin, että ennemmin menemme takapakkia joka ikisessä asiassa kuin edistyisimme.

 

Leevi ja fasaani (kuvat Timo Korvola)
 

Leevillä ilmeni ihmeellisiä 'ongelmia' tehtävissä ja en ymmärtänyt mistä ne johtuivat. Enkä tiedä ymmärränkö vieläkään. Kyse kun ei ole varsinaisesti osaamisesta, ainakaan jokaisella osa-alueella vaan enemmänkin viretilan hallinnasta ja sen hallinta jos mikä on helppoa, jep jep. Tutussa porukassa treenit sujuivat mallikkaasti, mutta vieraassa porukassa tuntui ettei koira osaa yhtään mitään.

Ehkä tässä vaiheessa on syytä katsoa peiliin ja ymmärtää se, että parin vuoden vaihe milloin treenaaminen oli vähäistä oman jaksamisen ja motivaation vuoksi näkyy nyt koiran tasossa. Pohja ei ole niin vahva kuin sen pitäisi olla. Ja sitten kun samaan vaiheeseen yhdistää koiran aikuistumisen, melko vapaan metsästämisen ja hyvin vahvan oman tahdon vahvistumisen niin mitäpä sitä muuta voi odottaa kuin ongelmia? Tästä kaudesta siis taitaa tulla välikausi.

Olen viime päivät ja viikot miettinyt ilmoitanko Leevin flattimestaruuteen. Päivän aikana mielipide vaihtelee. Ajatukseni kokeista on se, että koiran pitäisi helposti suoriutua luokan tehtävistä, jotta kokeeseen olisi mielekästä mennä. Toki kokeessa voi tulla epäonnistumisia ja yllätyksiä, mutta jos oma fiilis ennen koetta jo on, että taiteillaan niin rajoilla ettei ole varmuutta, että koira esimerkiksi ohjautuisi vedessä, suostuisi kuuntelemaan niin onko sitten järkeä mennä starttaamaan? Paljon mukavampi on mennä starttiin ja todeta, että tehtävät ovat sellaisia joista omalla koiralla on hyvät mahdollisuudet selviytyä, että sen pitäisi suoriutua tehtävistä jopa helposti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on menossa ja tällä hetkellä olen sitä mieltä etten Leeviä kokeeseen ilmoita, mutta vielähän ehdin mieleni muuttamaan.

Lara, Leevi ja Lassi keväällä 2017

Keväällä kävimme starttaamassa flattien wt-mestaruudessa. Siellä kaksi rastia meni mallikkaasti, pisteitä tuli 19 ja 18. Kolme rastia meni sitten taas enemmän ja vähemmän pipariksi. Ihan ensimmäisen rastin epäonnistumisen voin osaksi ottaa omaan piikkiin, Leevi ei nähnyt markkeerausta, koska katsoi ensin heittäjää, sitten ampujaa hänen ampuessa ja tässä vaiheessa heitto tuli ja se jäi näkemättä. Heittäjä ja ampuja olivat eri reunoilla. Kolmas rasti oli parityötä ja siinä Leevi äänti mistä syystä pisteitä eniten lähti, ääntäminen oli protestointia kun jo toistamiseen piti kääntää selkä alueelle mihin oli juuri heitetty useampi dami laukausten saattelemana ja seurata pois päin alueesta. Neljäs rasti meni pieleen epäonnistuneen markkeerauksen vuoksi, Leevi markkeerasi alueen ampujasta eikä heittäjästä.. Kaikki damit kuitenkin saatiin ylös ja pisteet riittivät ALO 3 -tulokseen. Tällä tuloksella oltiin myös flattien wt-kisällin kolmansia.

Lara ja Leevi treenien päätteeksi keväällä 2017

Kesäkuussa kävimme kokeilemassa myös b-kokeessa avointaluokkaa. Koe oli Leeviä ajatellen haastava, eikä se tosiaankaan ollut luokkaan varsinaisesti valmis, tai minun mielestä valmis, se mitä odotan koiran olevan ennen starttia. Koe alkoi passissa, seurattiin kun edeltävä koira suoritti maaohjauksen. Sitten siirryttiin rantaan missä oli vesiohjaus. Vesiohjauksessa oli meille paljon häiriötekijöitä: kaaveet, lähellä olevat kaislikot, lumpeet, välillä koiralla otti jalat pohjaan ja ne kaikki riistan hajut. Toisella lähettämällä voisi jo ajatella, että koira lähes ajautui riistalle, ei sitä ohjautumiseksi voi sanoa.. No tehtävä ei onnistunut ja koira piti kutsua pois. Vieressä oli hakualue. Sain Leevin melkein pois, sitten se lähti kaartamaan hakualueelle. Pysäytin sen ja Leevi pysähtyi, istui. Sitten itse mokasin.. Minun olisi pitänyt odottaa, että koira rauhoittuu, kehua ja vaikka mitä, mutta puhalsin samantien luoksetulokäskyn ja mitä tekee Leevi... Täydellisen U-käännöksen ja painelee hakualueen takimmaisille perukoille tuoden sieltä lokin. Tätä ennen oltiin jo tuomarin kanssa ehditty kättelemään koiran lähdettyä lapasesta. Jos Leevillä olisi keskisormi, niin luulen, että se olisi ollut reilusti pystyssä U-käännöksen yhteydessä, lälläslää en tule. Joten ensimmäinen avoimen luokan startti jäi lyhyeksi ja kotiin viemisenä AVO 0.

 Leevin kanssa treenaamassa kesällä 2017

Kesällä osallistuttiin Suomen noutajakoirajärjestön sekä flattien kesäleirille. Koulutuspäivät olivat mukavia, mutta ensimmäisten päivien aamuina Leevi oli ihan järkyttävä. Kovat kierrokset ja sen myötä keskittymiskyky ja osaaminen nolla. Onneksi meno rauhoittui päivän aikana ja toisena päivänä tilanne oli huomattavasti miellyttävämpi. Ehkä opin näiden päivien aikana kuitenkin jotain omasta koirasta. Flattien kesäleirillä sai ohjaaja kyllä reippaasti ryöpytystä ja maan rakoon polkemista, mutta jos jotakin positiivista Leevistä mietin niin se suoritti todella pitkän ykkösmarkkeerauksen avo/voi -ryhmän ainoana ilman ohjaajan tukea ja yllätti kouluttajan pysähtymällä pilliin.

Nyt odotellaan metsästyskautta ja ohjaaja yrittää olla määrätietoisempi myös metsästämisen aikana, jotta ensi keväänä oltaisiin paremmin valmiita seuraavaan koekauteen.

Lisää suru-uutisia saimme kesällä, Donnan pentu Sasu menehtyi. Aivan liian moni Donnan ensimmäisen pentueen koirista on jo siirtynyt Donnan ja Riki -isän seuraksi loputtomille metsästysmaille :(

 Donnan uurna ja taustalla Donna kesällä 2008

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Champerin Härdelli 25.3.2005 - 28.10.2016

Pitkään sitä tuli Donnan kuntoa seurailtua ja mietittyä milloin on aika päästää irti. Kesä meni vielä mukavasti, mutta syksyn myötä kunto heikkeni. Jonkin aikaa menoa seurailtiin ja kokeiltiin kipulääkitystäkin, mutta liikkuminen ei ollut enää kivaa ja vauhti hidastui. Myös tasapainon kanssa alkoi olemaan ongelmia ja kompastumisia tuli säännöllisesti. Ulkopuolisen silmin Donna todennäköisesti oli vielä kohtuullisessa kunnossa ja sisällähän se oli kuin ei mitään, mutta aina sitä on itse ajatellut, että mieluummin päästää toisesta irti hieman liian aikaisin kuin yhtään liian myöhään. Ja syksyn mittaan ymmärsin, että jos nyt ei luovuteta niin sitten on liian myöhään.. Talvi ja sen myötä liukkaat ja kylmät ilmat olivat kuitenkin tulossa. Damin tai makupalan voimalla Donna oli oma itsensä ja vauhtia löytyi, siksi ehkä päätöksen tekeminen olikin äärettömän vaikeaa. Vaikka järjellä ajateltuna tiesi oikean vastauksen, ei sitä kuitenkaan halunnut antaa periksi.


Viimeisenä iltana Donna pääsi vielä Leevin agilitytreenien jälkeen tekemään hieman agilitya, matalia hyppyjä ja putkea. Kyllähän sieltä intoa löytyi ja vauhtiakin, mutta olihan se vanhan koiran näköistä menoa. Viimeisen yhteisen päivän olin itse vapaalla. Aamulla nukuttiin pitkään vierekkäin ja iltapäivästä lähdettiin Leevin ja Laran kanssa yhteiselle lenkille maastoihin missä Donna oli pentuna paljon ulkoillut. Dami oli mukana ja Donna sai sitä mukanaan kannella. Loppumatkasta jouduimme hieman kiristämään vauhtia, jotta ehtisimme eläinlääkäriin ajoissa. Tämä jäi itseä harmittamaan, sillä Donna selkeästi väsyi ja hienoisesti ontui etupäätään. Toisaalta tämäkin merkki siitä, että aika on oikea.

Donna, Lara ja Leevi 28.10.2016

Eläinlääkäriin mentiin dami suussa ja Donna esitteli aarrettaan hoitajille. Epäilin jo, että eläinlääkäri kyseenalaistaa päätöksemme, mutta onneksi ei ottanut asiaa lainkaan puheeksi. Donna nukahti syliini dami suussa. Aiempien rauhoitusten yhteydessä Donna on monesti 'tapellut' nukahtamista vastaan, ei ole halunnut luovuttaa, mutta nyt se nukahti rauhallisesti ja syliin käytyään ei enää pyrkinyt nousemaan.


Ikävä on kuitenkin kova ja edelleen tulee itku tuota elämäni koiraa muistellessa. Donna oli äärettömän hyvä, mutta myös vaativa opettaja. Donna opetti minulle koiran kouluttamisesta ja lukemisesta enemmän kuin uskon kenenkään tai minkään muun pystyvän opettamaan. Olihan Donna omalla tavallaan aina välillä hyvinkin raivostuttava, mutta silti niin äärettömän rakas.




Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu... 



tiistai 25. lokakuuta 2016

Leevin koekausi, vähän metsästystä ja Donna

Leevin koekauteen mahtui kolme starttia Nome-B:ssa. Ensimmäinen startti oli Hauholla flattimestaruudessa elokuun alkupuolella. Ensin toki käytiin näyttelyosuudella, missä Leevillä ei ollut tuomarin mielestä tarpeeksi karvaa.. Tai Leevi oli huonossa karvassa, no ei se sen kummemmassa ole koskaan ollutkaan. Tuomarina Kati Lagerstam.

"4v. uros, vähän nouseva vatsa linja. Häntä nousee juostessa hieman. Hyvät takakulmaukset. Voisi olla pidempi runko. Ilmava runko. Vähän iso. Esitetään hyvin."

Itse koe alkoi seuruutuksella ja ykkösmarkkeerauksella maalle, jonka Leevi suoritti vauhdikkaasti. Tämän jälkeen siirryttiin rantaan missä tuli kakkosmarkkeeraus veteen. Sekin oli helppo nakki Leeville, tosin viime vuonna kokeissa esiin tullut eteenpäin hiissaaminen laukauksen ja heiton aikana nosti taas päätään. Tämän jälkeen hausta otettiin yksi pois, Leevi hävisi hakuun ja tuli kauimmaisen riistan kanssa. Palauttaessa laukaus ohjauksella ja tämän jälkeen vesiohjaus, jonka Leevi suoritti mukavasti. Sitten jatkui haku... Mutta Leevi päätti ettei osaa tehdä hakua maalla, se kaartoi aina uudelleen ja uudelleen rantaan sekä kaislikkoon tuoden kyllä sieltä kaikki riistat ja olisi jatkanut hakua myös uiden uoman toiselle puolelle, mutta suopursut eivät kiinnostaneet. Tosin tuulikin oli hankala. Lopulta Leevi ei enää oikein keskittynyt lainkaan, enkä saanut sitä sivulle rauhoittumaan. Jätkä otti häiriötä jokaisesta kolauksesta ja katseli vääriin suuntiin.... Tuloksena ALO3, tuomarina Vesa Turunen.

Haku: Aloittaa haun alkuosion vahvasti saaden talteen kauimmaisen lokin. Koira kattaa hyvin kaislikko- ja vesialueen. Ohjaajalla suuria vaikeuksia saada koira työskentelemään haun metsäosuudella ja näin ollen hausta jää tehoton kuva. 
Ohjattavuuus: Koira suoriutuu tehtävästä ja osoittaa olevansa ohjattavissa. 
Paikallistamistehtävä: Maamarkkeeraus: Koira havaitsee pudotuksen ja noutaa linnun vauhdikkaasti. Kaksois vesimarkkeeraus: Koira havaitsee pudotukset ja noutaa suoraviivaisesti jäkimmäiseksi heitetyn. Muistaa hyvin myös ensimmäisen pudotuksen ja noutaa sen nopeasti.  
Riistan käsittely: Kantaa riistoja hyvällä otteella ja palauttaa ne ohjaajalle. On hieman riistojen perään luovutusten jälkeen. 
Passityöskentely: Maamarkkeeraus: Hyvä, Vesimarkkeeraukset: Koira liikkuu hieman heittojen ja laukausten aikana, mutta ei karkaa noutoon.
Jäljestämiskyky: - 
Muut ominaisuudet: Koiran hallinta voisi paikoin olla parempaa ja koira voisi paremmin keskittyä tehtäviinsä. 
Yleisvaikutelma: Erittäin vahvan oloinen koira, joka suorittaa tänään hyvät paikallistamistehtävät, joskin passityöskentelyssä puutteita. Koira osoittaa tänään olevansa myös ohjattavissa. Koiran hakutyöskentely olisi voinut olla huomattavasti määrätietoisempaa metsäalueella. Tämä yhdessä hallinta- ja passipuutteiden kanssa vaikuttaa palkintosijaan.



 Kuvat (Maija Haltsonen) on Pomarkun kokeesta.



Syyskuun lopulla käytiin Kuopiossa, missä tuomarina oli Tuija Hukkanen. Koe alkoi lyhyellä maamarkkeerauksella, jonka Leevi suoritti jälleen vauhdikkaasti. Tämän jälkeen siirryttiin rantaan missä oli vesiohjaus. Vesiohjaukseen Leevi lähti mukavasti, mutta nousi sitten kaislikkoon, hetken arvoin, että yritänkö palauttaa koiran veteen, mutta päätin käskeä vaan etenemään kaislikon ja veden rajaa pitkin, josta koira päätyi tuulen alle. Riskinä oli, että koira ottaisi jalat allensa ja häviäisi hakualueelle. Leevi kuitenkin kuunteli riittävästi, eikä karannut hallinnasta. Tämän jälkeen tuli kaksoismarkkeeraus veteen. Leevi pysyi tällä kertaa laukausten ja heittojen aikana paikoillaan, toki itsekin tajusin vahvistaa istumista käskyllä. Leevi haki avoveteen heitetyn määrätietoisesti ja toisen kaislikkoon päätyneen heiton ampujan ja rannan kautta, mutta sillä oli kuitenkin selkeä ajatus pudotuspaikasta. Tämän jälkeen jatkettiin hakuun. Haussa hieman jännitti, että miten Leevi tällä kertaa laajentaa hakua kaislikkoalueelta metsään kun koiraa ei päässyt lähettämään suoraan maalle ollenkaan. Tällä kertaa ei kuitenkaan ongelmia ollut vaan Leevi laajensi hakua omatoimisesti. Ehkä alkanut metsästyskausi ja sorsalla käynnit auttoivat tähän asiaan. Metsällä kun Leevi oli jäljestänyt useammankin haavakkolinnun pitkälle maalle. Hieman Leevi oli kokeen aikana vallaton, mutta suoritti tehtävät kuitenkin onnistuneesti ja näin ollen päästiin jäljelle. Startattiin päivän toisena, joten odotteluaika oli pitkä ja itse ehdin jo miettimään vaikka mitä. Eikä me jälkeä olla juuri treenattu (kerran tänä vuonna...) ja vaikka kuinka yritin itselleni vakuutella, että Leevi osaa jäljestää kun tekee sitä metsälläkin niin silti meinasi alkaa jännittämään. Sitten kun vielä tuomari oli sanonut Leevin jotenkin puljanneen kanin kanssa haussa, oli nostanut kanin ja katsellut yleisöä ja siinä yhteydessä ilmeisesti korjaillut ronskimmin otetta... No jäljelle koiran lähetin ja se hävisi samantien näkyvistä, jonkin ajan kuluttua se sitten tuli takaisin LOKIN kanssa... Mutta niin kuulemma pitikin, itse vaan odottelin pupua :) Tuloksena siis ensimmäinen ALO1.

Haku: Aloittaa tehtävän hyvällä asenteella. Liikkuu vauhdikkaasti koko tehtävän ajan. Kattaa alueen eri osiot ja osoittaa tehokkuutta tehtävässä.
Ohjattavuuus: Vesiohjaus: Ottaa osoitetun suunnan, nousee maille jossa kuuntelee ohjaajaansa ja tehtävä saadaan suoritettua hallitusti.
Paikallistamistehtävä: Maamarkkeeraus: Nopea ja vahva suoritus. Kaksois vesimarkkeeraus: Havaitsee molemmat heitot. Noutaa molemmat linnut itsenäisesti, joskin ensimmäisenä heitettyyn olisi voinut toivoa suoraviivaisuutta.
Riistan käsittely: Moitteetonta. Kanista ote nostotilanteessa "möyhivä".
Passityöskentely: Seuraamistilanteissa pysyy ohjaajansa hallinnassa, muussa hallinnassa koira on hieman levoton ja ohjaaja joutuu puuttumaan toistuvasti koiran toimintaan.
Jäljestämiskyky: Selvittää jäljestämistehtävän hyvällä tyylillä.
Muut ominaisuudet: Hyvä laukauksen sietokyky.
Yleisvaikutelma: Hieman virittyneessä tilassa oleva noutaja, joka näkyy jonkin verran yleishallinnallisissa tilanteissa. Tänään suorittaa hyvällä tavalla sille annetut tehtävät.


Kuva (Maija Haltsonen) Pomarkusta


Lokakuun alussa sitten matkattiin Pomarkkuun. Tuomarina Ossi Kähärä. Kokeesta olin kuullut jo ennakkoon, että se on haastava. Koe alkoi siirtymällä haun lähetyspaikalle, mistä otettiin yksi pois. Sen jälkeen siirryttiin rannan tuntumaan missä oli maaohjaus rannan suuntaisesti. Paikalla oli polku, joka kuitenkin 'syötti' veteen kahdessakin paikassa ja riistakin oli ilmeisesti polun päättymisen jälkeen risukossa. Leevi lähti linjaa hyvin, mutta meinasi heti ensimmäisessä 'risteyksessä' kurvata veteen, tämän osasin kuitenkin ennakoida ja ehdin Leevin pysäyttämään. Tämän jälkeen Leevi eteni linjaa hyvin ja ehdin antamaan jo tarkkana käskyn, mutta vesi veti puoleensa. Ei muuta kuin luoksepäin ja uudestaan taakse lähetys ja tällä kertaa Leevi päätyi riistalle saakka. Tämän jälkeen vesiohjaus, joka oli kyllä hieman kinkkinen alokasluokkaan. Ohjaus oli kohtuullisen pitkä ja viisto ja siinä piti ohittaa kaislikon kärki jatkaen avovettä kohti. Lähetin Leevin suoraan kohti avovettä ja sieltä sitten käänsin sen kohti riistaa. Tässä kohin tosin jouduimme hieman vääntämään, että Leevi suostui pitämään oikean suunnan. Tehtävä kuitenkin onnistui. Ohjauksen jälkeen oli kaksoismarkkeeraus veteen / kaislikkoon. Ensimmäinen heitto tuli niin puiden taakse etten edes itse heittoa nähnyt ja toinen taas suoraan koiran eteen. Ensimmäisen Leevi haki hyvin, toiseen se lähti, mutta kääntyi katsomaan hieman ennen rantaa minua. Uusi käsky ja sitten Leevi onneksi lähti tuulen alapuolelta hakeutumaan oikealle alueelle ja lokki saatiin pois. Tämän jälkeen jatkettiin haku loppuun ja Leevi haki alueen kaikki riistat. Aivan tyylipuhtaasti Leevi ei tehtävistä suoriutunut, mutta riittävän hyvin kuitenkin, jotta se sai toisen ALO1 -palkinnon.

Haku: Aloittaa haun löytämällä variksen. Jatkaa hakua löytämällä vielä kaikki riistat.
Ohjattavuuus: Selvittää tehtävät maalla melko hyvin, vedessä hieman raskaasti.
Paikallistamistehtävä: Näkee heitot, hakee ensin viimeksi heitetyn. Tarvitsee ensimmäisen heiton noutoon hieman ohjaajan tukea.
Riistan käsittely: Moitteetonta.
Passityöskentely: -
Jäljestämiskyky: 25.9.2016 Kuopio (Tuija Hukkanen)
Muut ominaisuudet: Pysyy hyvin paikallaan ammuttaessa.
Yleisvaikutelma: Pirteä, mielellään töitä tekevä, melko tasapainoinen koira. Selvittää kokeen tehtävät.


Kuvat Maija Haltsonen


Tästä on hyvä jatkaa ensi vuonna avoimeen luokkaan ja WT-kokeissa saamme ensi vuonna startata alokasluokassa mikä onkin ihan mukava juttu. Jospas nyt talven aikana treenimotivaatio säilyisi aktiivisesta jahtikaudesta huolimatta.

Leevi Pomarkussa (kuva Maija Haltsonen)
 
Lokakuun puolessa välissä kävimme Leevin kanssa starttaamassa myös agilityssa, mutta sieltä ei juuri kerrottavaa jäänyt. Ihan ok ratoja, mutta kepit ei vaan jostakin syystä kisoissa toimi, vaikka treeneissä Leevi tekeekin ne kivasti. Harmi, sillä muutoin Leevi olisi melko suoritusvarma.

Leevi ja Donna

Leevi on tosiaan päässyt muutaman kerran sorsalle. Lara puolestaan on käynyt metsäkanalinnulla ja Donna pääsi Laran matkaan kertaalleen. Hienon saaliin olivat tytöt saaneet ja Donna upean viimeisen metsästysretkensä. Donnan kunto oli kesällä vielä ihan hyvä ja se lenkkeili samat lenkin kuin Leevikin, mutta syksyn mittaan kuntoisuus on heikentynyt siinä määrin ettei liikkuminen ole aina niin mukavaa ja katseesta löytyy jotain sellaista mitä sieltä ei mielestäni kuuluisi löytyä. Näin ollen elämme Donnan kanssa viimeisiä yhteisiä hetkiä ja nautimme vielä hetken syksystä.

Lara, Donna ja metso (kuva Mikko Partanen)

 Donna ja dami <3

Donna
 
Suru uutisia kantautui myös Pirkanmaan suunnasta kun Leevin isän Simon oli tullut aika lähteä maille missä noutaminen ei lopu. Simon omistajat olivat joutuneet tekemään raskaan päätöksen ja päästämään irti hienosta koirasta.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Leeville pentuja.... tai eipäs sittenkään

Riitta (kennel Korven Akan) kyseli alkuvuodesta Leeviä jalostukseen. Kevään aikana Riitta tutustui Leeviin ja minä siinä sivussa Riitan narttuun Siruun (Korven Akan Tuittu) sekä vähän myös Sirun sisaruksiin. Kaikki näytti hyvältä ja suunnitelmat oli tarkoitus toteuttaa keväällä 2017.

Tiedossa oli, että Sirun taustalla on epilepsiaa ja tällöin olisi hyvä pyrkiä siihen ettei sitä uroksen takaa löydy. Itse olin siinä kuvitelmassa ettei Leevin taustalla epilepsiaa ole. Jalostustoimikuntakin ehti jo hetken näyttämään yhdistelmälle vihreää valoa, mutta sitten tulikin ilmi, että Leevin takana tätä sairautta onkin. Donnan astutusta suunniteltaessa tarkkaan taustoja tarkisteltiin, mutta tällöin ei kyseinen koira vielä ollut oireillut, ja vaikka nykyisiä terveystilanteita tarkisteltiin niin siltikin tämä meinasi mennä meiltä ohi, mutta onneksi ei mennyt.

Riitan kanssa erikseen ja yhdessä päädyttiin, että Leeviä ja Sirua ei yhdistetä. Kumpikin koira omina yksilöinään on varmastikin jalostusmateriaalia, mutta turha on ottaa riskiä yhdistämällä samaa 'tekijää' kummaltakin puolelta kun se voidaan myös välttää.

Harmi, olisi ollut erittäin mielenkiintoista nähdä millaisia riiviöitä näistä pennuista olisi tullut ja harmittaa myös heidän puolestaan, jotka ehtivät pentua tästä yhdistelmästä toivoa. Vaikka riski sairauden osalta olisi kenties pieni, ehkä jopa olematon, olisi se silti ollut tarpeeton riski.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Agilitya, Open show ja vähän treeniä

Kesä on edennyt jo pitkälle. Toukokuun lopussa käytiin Leevin kanssa silmätarkastuksessa ja jätkän silmät todettiin terveiksi, hyvä niin :) Lisäksi kisattiin agilityssa Laukaassa kahden startin verran. Tulokset ei edelleenkään ollut kummoisia ja itsestä tuntuu ettei edetä mihinkään, mutta eihän radoissa nyt sinänsä paljoa pielessä ole. Treeneissä kepit ovat lähteneet sujumaan tosi mallikkaasti, vielä kun saman varmuuden saisi kisoihin. Seuraavat agilitystartit on mahdollisesti heinäkuun lopussa. Ohessa videot Laukaan radoista.

A-Rata, hylätty

B-Rata, hirrrveesti virheitä ja yliaikaa :)


Flattileirillä vierailtiin Open Show:ssa. Leirille ei osallistuttu kun käytiin osteopaatin käsittelyssä juuri leirin aikoihin niin piti ottaa rauhassa päivät käsittelyn jälkeen. Tarkoituksena oli viedä Open Show:n ainoastaan Donna, mutta paikan päällä ilmoitin sitten Leevinkin. Tuomarina oli Ann Leskinen (kennel Kevätniityn). Leeville ei kummempaa menestystä tullut, se oli nome-luokassa neljäs. Arvostelu oli kuitenkin ihan mukava: 

"Hieman kookas 4-v. uros. Urosmainen pää, hyvät silmät. Tarpeeksi kulmautunut. Syvä rintakehä. Hyvät liikkeet. Hyvä turkki,"

Nome-luokassa kisasi myös Donnan ensimmäisestä pentueesta Justi ja Justi voitti luokan sekä oli lopulta BIS 1! Justi sai myös toukokuun lopulla virallisista näyttelyistä vara-sertin. Donnan ilmoitin super-veteraaneihin. Muita veteraaneja ei paikalla ollut, harmi. Donna siis oli BIS-veteraani sekä BIS 4. Donna otti kyllä tapahtumasta ilon irti ollen turhankin vallaton.

"Sopivankokoinen 11-v. narttu. Erittäin hyvässä kunnossa. Liikkuu kevyesti ja hyvin. Hieman avonaiset käpälät. Kaunis pää. Hyvä turkki. Tarpeeksi luustoa. Erittäin pirteä ja iloinen esiintyjä."

Viime aikoina on pyritty Leevin kanssa treenailemaan nomea, välillä tosin meinaa ohjaajalla iskeä väsymys ja turhautuminen. Edistymistä on niin vaikea huomata. Donnan kanssa on tehty aina joitakin pieniä tehtäviä, ja ai että kuinka helposti se suoriutuukaan tehtävistä. Vesiohjauksiakaan ei ole tehty vuosiin ja niin se vaan ohjautuu vedessä ongelmitta, ja vielä kaislikossa missä luulisi metsästysvaihteen käynnistyvän. Venekin saatiin maisemiin ja nyt olen käynyt Donnaa ja Leeviä uittamassa. Donna sai pelastusliivit ihan vain omaksi mielenrauhaksi, ettei tarvitse pelätä sen heti uppoavan jos uidessaan kramppaisi tai jotain.


lauantai 21. toukokuuta 2016

Kevät 2016

Jahas, taas on ollut hiljaiseloa täällä, mutta jospas sitä kevään ja kesän myötä aktivoituisi. Alkuvuosi pyhitettiin Leevin kanssa fasaanijahdeille ja muutaman kerran pääsi myös Lara sekä Donna humputtelemaan mukaan.



Donna, Leevi ja Lassi toukokuussa 2016

 


Maaliskuussa oltiin Leevin kanssa mukana lemmikkimessuilla edustamassa Suomen Noutajakoirajärjestöä. Osallistuttiin noutajanäytökseen ja Leevi oli rapsuteltavana messuosastolla. Mukava tapahtuma, mutta Leevi taisi tuoda tulijaisena kennelyskän. Lisäksi maaliskuussa juhlittiin 11 vuotta täyttävää Donnaa. Päivä kerrallaan mennään eteenpäin, ja ainakin toistaiseksi pilke silmäkulmassa on säilynyt.


Donna 11 vuotta

Huhtikuussa kilpailtiin Leevin kanssa agilityssa Jyväskylässä ja Seinäjoella. Mainittavia tuloksia ei tullut, ihan ok ratoja, mutta etenkin kepit ovat olleet meidän murheena viime kuukausina. Jostain syystä Leevin motivaatio suorittaa kepit on ollut lähes olematon. Osa syynä on varmasti ollut alkuvuoden jumit, mutta ne aukaistiin osteopaatin toimesta. Nyt kuitenkin on keppienkin osalta valoa näkyvissä tunnelin päässä. Ohessa video jossa koottuna kolme starttia Seinäjoelta, kepit on tosin leikattu pois, mutta sitten toinen videon pätkä äitienpäivän kisoista Jyväskylästä mikä todistaa, että kyllä Leevi osaa pujotella :)




Huhtikuun puolenvälin tienoilla Leevi ja Lassi täyttivät neljä vuotta. Minne nämä vuodet oikein hujahtavat, vastahan pojat olivat pieniä.... Pojat alla olevissa kuvissa, Leevi vasemmalla ja Lassi oikealla.




 




 
 Lassi 4 vuotta

Toukokuun toisena viikonloppuna suunnattiin auton nokka kohti Maaninkaa ja käytiin Leevin kanssa luonnetestissä. Tuomareina Jorma Kerkkä ja Reijo Hynynen. Samat tuomarit tuomaroivat aikoinaan Donnan. Leevi sai testistä 236 pistettä ja suoriutui kaikista osa-alueista mukavasti ja varmasti.

Toimintakyky +2 Hyvä
Terävyys +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +2b Kohtuullisen pieni
Hermorakenne +2 Tasapainoinen
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
+++ Laukausvarma

Ohessa Leevin video sekä lisäksi Donnan luonnetestivideo, jonka nyt viimein sain julkaistavaan muotoon. Donnan testipaikka vaan oli huono kuvaamisen kannalta. Ja edelleen olen Donnan osalta sitä mieltä, että sen pimeä huone tulkittiin väärin. Epäilen, että se tasan tarkkaan tiesi missä minä olen ja eikä nähnyt tarpeelliseksi tulla luokse asti. Luoksehan sen sain vasta tosi tiukasti käskyttämällä ja vaatimalla. Silloinkin se vaan pyörähti edessäni, että 'joojoo' ja jatkoi matkaa. Leevi taas tuli syliin asti :)



Kevään edetessä olen yrittänyt kunnostautua treenaamaan myös metsästyskoepuolta, mutta katsotaan miten edistytään. Agilitykilpailuja on ainakin tiedossa, mutta ehkä niitä kokeita katsotaan sitten myöhemmin kesällä tai syksyllä.


Leevin luoksetulo...
 

...ja Lassin